Mitä brändäys vaatii, on suunnittelua ja pitkäjänteisyyttä. Hyvään brändäykseen ei riitä pelkkä idea ja useinkaan sen hedelmistä nauttiminen ei tapahdu aivan hetkessä.

Hyvään brändäykseen tarvitaan usein paljon aikaa, mutta alusta asti päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta toteuttaa nopeallakin aikavälillä tulosta asiassa. Kun brändäyksen perusteet saadaan kuntoon, onnistuu sen jälkeinen ylläpitoon tarvittava työ helpommin. Perustuksien päälle on helppo lähteä kasvattamaan uutta ja luomaan lisää arvoa. Huonoille perustuksille jokainen muutos ja fiksaus voi viedä liikaa resursseja ja aikaa siihen nähden mikä on todellinen hyöty. On siis keskityttävä itse perustuksien luomiseen perin pohjaisesti ennen kuin hyvä brändäys kannattaa aloittaa. Brändäys voi suurimmalta osaltaan olla ainakin sen alkupisteissä itsetutkiskelua, oli sitten kyseessä yrityksen tai henkilön brändi. Pohjimmiltaan brändäys lähtee liikkeelle siitä, että tiedetään, miksi jokin on olemassa. Selvitetään olemassa olon syytä. Sitä kutsutaan missioksi. Mikä on missio brändättävässä asiassa? Mihin tähdätään? Kohderyhmä tutkiskeluun laitettu aika maksaa itsensä moninkertaisesti itsensä. Kun tiedetään ja valitaan tarkkaan kohderyhmä mikä voidaan tavoittaa, saadaan aikaan paljon konkreettisempi pohja kuin toiminnalla, jolla yritetään vähän joka suuntaan. Kohderyhmää ei useinkaan uskalleta rajata tarpeeksi ja niin mainonta, yrityksen brändäys ja maine joutuu kärsimään tästä. Se, että kohderyhmä rajataan ei tarkoita, että toiminta rajoittuisi vain tähän kohderyhmään, mutta se auttaa kanta-asiakkaat ja tietyn kohderyhmän kokevan parempaa sitoutuneisuutta yritykseen tai brändättävään asiaan. Kohderyhmää voi myös hiota, se muokkaantuu ja muuttuu ajan hengessä mukana.

Tarina on osa brändiä

Se, miten saadaan sitoutuneisuutta ja luotettavuutta brändiin on hyvä tarina. Tarinalla luodaan taas niitä mielikuvia, mutta myös luodaan historiaa. Kun kohderyhmälle annetaan tarina, se luo tunnetta. Tarina on keino, jota käytetään yhä enemmän ja enemmän. Koskettavat ja henkilökohtaiset tarinat saavat mediahuomiota. Tarinassa totuudenmukaisuus ja sen sopiminen arvoihin, missioon ja visioon pitää taata, sillä mikään markkinointiviestintä ei toimi, jos yritys ei puhalla samaan hiileen tarinansa kanssa. Strategisesti brändin luominen onkin siis vain toimintasuunnitelma millä visioon tähtääminen viedään käytännön tasolle. Monesti henkilöbrändäystä vieroksutaan. Henkilöbrändäys onkin oma lukunsa vaikkakin monet muun muassa kuuluisuuden henkilöt haluavat enemmin olla persoonia kuin brändejä. Mutta jos mukana on tarkoitusta liiketaloudellisesti hyötyä persoonasta, silloin se vaatii myös henkilöbrändäystä. Jos persoonalla ei tehdä tulosta, silloin brändäys ei ole pakollista vaikkakin todella suotuisaa aivan tunnetilojen, tarinan ja luotettavuuden kannalta.

Aitous on valttikortti

Suomessa on vielä tänäkin päivänä hieman väärä kuva brändäyksestä. Monesti kuulee, että siitä ajatellaan vain tuloksentavoittelun etua ja se leimataan valtavirran houkuttelun työkaluna. Tätä se ei suinkaan kuitenkaan ole vaan se voi olla hyvinkin kohdennettu juuri valtavirrasta erottuvana. Kuluttajien median lukutaito on parantunut huomattavasti vuosien varrella, kun digitalisoitumisesta on tullut nykyaikaa. Tästä syystä viestintä ja sen erillinen osuus, digitaalinen viestintä ja markkinointi nousee yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi strategiseen suunnitteluun. Nyt trendinä on se, että kuluttajia kiehtoo paikallinen ja pienelle kohderyhmälle uniikisti kohdennettu brändi. Valtabrändit menettävät markkinoitaan paikallisille ja pienellä mittakaavalla toimiville, varsinkin ekologisuuteen ja ympäristökysymyksiin vastaaville brändeille. Brändäys usein avaa ovia Suomessakin pienyrittäjien kesken kansainvälistymiselle. Jatkuva markkinoiden analysointi ja asiakastuntemus ei tunne maarajoja. Vienti lisääntyy vuosi vuodelta globalisaation myötä ja tähän ei tehokkaasti omaa brändiään kehittävät tahot kykenisi ilman kovaa työtänsä. Brändäys on jokaisen hyvän liiketoiminnan ydin asia.

Tarina on osa brändiä
Kategoriat: Brändin